Partiossa ei taputeta, vaan kiittäminen ja suosionosoitukset hoidetaan huutamalla. Yksi perinteisimmistä huudoista on: Hyvä bra, kiva bra, antaa tulla lisää vaan!
Partiolainen kättelee toista partiolaista vasemmalla kädellä. Perinne on peräisin partioliikkeen perustajalta B-P:ltä, joka omaksui tavan Afrikasta. Siellä zulusoturit kantoivat kilpeä vasemmassa ja keihästä oikeassa kädessä. Halutessaan osoittaa luottamusta he laskivat kilven maahan ja kättelivät vasemmalla kädellä.
Partiolaisten kaksi tärkeintä merkkipäivää ovat Muistelemispäivä 22.2. ja Yrjönpäivä 23.4. Muistelemispäivää vietetään partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin ja hänen vaimonsa Lady Olaven yhteisen syntymäpäivän muistoksi. Yrjönpäivää vietetään partion suojelupyhimyksen Pyhän Yrjön muistoksi Yrjön nimipäivänä.
Jokainen koskiveikko saa partionimen pian partioon liittymisen jälkeen. Nimen keksii yleensä oman ryhmän johtaja. Partionimi liittyy aina jotenkin partiolaiseen ja nimen syntytarina kerrotaankin ensimmäisellä yöretkellä.
Partiolaiset tervehtivät esimerkiksi lipunnostossa lippua nostamalla oikean käden otsan korkeudelle, sudenpentujen tervehdyksessä on kaksi sormea pystyssä, muilla kolme. Peukalo laitetaan loppujen sormien päälle muodostaen ympyrän, joka kuvaa partioliikkeen maailmanlaajuisuutta.
Ryhmät keksivät nimet itselleen. Lippukunnan kaikkien ryhmien nimet liittyvät jollain tapaa veteen, suosituimpia ovat vesieläimet.
Laumoilla, vartioilla ja muilla ryhmillä on tunnuksenaan oma viiri, jonka taiteellinen toteutus juontuu ryhmän nimestä. Lisäksi ryhmillä on omat huudot, jotka huudetaan kokouksen alkamisen merkiksi.
Kokoukset loppuvat aina sisaruspiiriin, jossa vasen käsi laitetaan oikean päälle ja otetaan vieruskavereiden käsistä kiinni. Monesti sähkötys kulkee vielä ennen kuin sanotaan
"Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä illasta. Se oli kiva!".
Partiohuivissa olevat solmut muistuttavat partiolaista päivän hyvästä työstä. Solmut tehdään vasta, kun on suoritettu päivän hyvä työ -suoritus.